Mikä on taloudellinen vipuvaikutus? Hyvät ja huonot puolet

Mikä on taloudellinen vipuvaikutus?

Taloudellinen vipuvaikutus viittaa käytäntöön de Ulkopuolisen pääoman käyttäminen rahoitusvälineenä on yleinen lähestymistapa, kun yritykset pyrkivät investoimaan omaan kasvuunsa laajennuksilla, yritysostoilla tai muilla tuotanto- tai kaupallisen kapasiteetin lisäämiseen tähtäävillä strategioilla. Se ilmenee myös sijoitustaktiikkana, jossa käytetään lainavaroja, jonka tavoitteena on laajentaa sijoituksesta saatavaa mahdollista voittoa käyttämällä erilaisia ​​rahoitusvälineitä tai kolmansien osapuolten resursseja.

Miten Financial Leverage toimii?

Vipuvaikutuksen periaate perustuu velan tai rahoitettujen resurssien käyttöön sijoituksen tai hankkeen toteuttamiseksi. Tätä menetelmää käytetään laajalti yrityksen nettovarallisuuden parantamiseksi, ja se löytää sovelluksen sekä yksittäisiltä sijoittajilta että yrityksiltä:

• Sijoittajat käyttävät vipuvaikutusta maksimoidakseen tuotot, jotka heidän sijoituksensa voivat tuottaa, käyttämällä erilaisia ​​​​instrumentteja, kuten optioita, futuureja ja marginaalitilejä.
• Yritykset puolestaan ​​turvautuvat vipuvaikutukseen varojen rahoittamiseen. Toisin sanoen he päättävät hankkia varoja velan avulla kasvua edistävään liiketoimintaan sen sijaan, että laskevat liikkeeseen osakkeita pääoman hankkimiseksi.

Sijoittajille, jotka eivät halua altistaa itseään suoraan vipuvaikutukselle, on tapoja hyötyä epäsuorasti sen eduista. Tämä sisältää sijoittamisen yrityksiin, jotka käyttävät vipuvaikutusta osana rutiinitoimintaansa, joko rahoitukseen tai laajentamiseen, ilman, että heidän tarvitsee lisätä omia investointejaan.

Taloudellisen vipuvaikutuksen tarkoitus ja vaikutus on vahvistaa projektin odotettua tuottoa. On kuitenkin syytä huomata, että siihen liittyvä riski on myös suuri ja voi johtaa merkittäviin tappioihin, jos sijoitukset eivät toimi odotetulla tavalla. Kokonaisuus, sijoitus tai kiinteistö, joka on kuvattu "korkeasti velkaantuneeksi", tarkoittaa korkeampaa velkaantumissuhdetta omaan pääomaan.

Taloudellisen vipuvaikutuksen laskenta

Yrityksen taloudellisen vipuvaikutuksen mittaaminen voidaan tehdä erilaisilla taloudellisilla tunnusluvuilla, jotka osoittavat voittojen maksimointiin haetun velkaantumisen tason. Tässä on joitain eniten käytettyjä vipusuhteita.

Velkasuhde

Tämä suhde lasketaan kokonaisvelan ja kokonaisvarallisuuden välisenä suhteena, mikä mittaa, kuinka paljon yritys käyttää velkaa varansa rahoittamiseen. Suhde 1,0 ilmaisee velan ja omaisuuden pariteettia. Arvot alle 1,0 viittaavat varojen ylivoimaan velkaan nähden, kun taas arvot yli 1,0 osoittavat päinvastaista.

Velkasuhde = Kokonaisvelka / Kokonaisvarallisuus

Laskennassa on tärkeää ottaa huomioon kaikki velkamuodot, jotka kattavat sekä lyhyt- että pitkäaikaiset velvoitteet.

Velka/omavaraisuussuhde (D/E)

Yrityksen pääomarakenteen analyysiä voi syventää tarkastelemalla varojen rahoitusta sen sijaan, että keskittyisi vain varoihin. Velkaantuneisuus/omavaraisuussuhde (D/E) auttaa vertailemaan lainoilla saatua määrää ja yksityisiltä sijoittajilta tai osakkeenomistajilta hankittua pääomaa.

Velka/oma pääoma-suhde (D/E) = Kokonaisvelka ÷ Kokonaispääoma

D/E-suhde yli 1,0 tarkoittaa, että yrityksellä on enemmän velkaa kuin omaa pääomaa. Tämä tosiasia ei kuitenkaan välttämättä tarkoita suurta vipuvaikutusta, sillä tällaisten suhdelukujen normi voi vaihdella merkittävästi eri toimialojen ja liiketoiminnan kehitysvaiheiden välillä.

Esimerkiksi teknologia-alan startup-yritykset kohtaavat usein haasteita perinteisen rahoituksen saamisessa, jolloin he kääntyvät riskipääoman puoleen. Siksi D/E-suhdetta 0,5 (eli yksi dollari velkaa jokaista kahta pääomadollaria kohden) voidaan pitää korkeana näille yrityksille.

Velka/EBITDA-suhde

Toinen tapa arvioida yrityksen vipuvaikutusta on verrata sen velkaa tietyn ajanjakson tuottoon käyttämällä EBITDA:ta (tulos ennen korkoja, veroja, poistoja). Velka-käyttökate-suhde osoittaa, kuinka paljon voittoa on käytettävissä velan maksamiseen ennen kuin tietyt toimintakulut on vähennetty.

Velka/EBITDA-suhde = Kokonaisvelka ÷ EBITDA

Korkea velka/EBITDA-suhde viittaa korkeaan velkaantuneisuuteen verrattuna yhtiön tulokseen, mikä viittaa suurempaan taloudelliseen vipuvaikutukseen.

Oman pääoman kerroin

Oman pääoman kertoimessa ei oteta suoraan huomioon velkaa, mutta se sisältyy implisiittisesti, koska sekä taseen loppusumma että oma pääoma ovat suorassa yhteydessä kokonaisvelkaan. Tämä indikaattori pyrkii ymmärtämään varojen rahoitusta, mikä osoittaa, että pienemmän oman pääoman kertoimen omaavat yritykset rahoittivat suurimman osan varoistaan ​​omilla varoillaan, mikä viittaa konservatiivisempaan rahoitusvipuvaikutukseen.

Pääomakerroin = Omaisuus yhteensä ÷ Oma pääoma yhteensä

DuPont-analyysin oman pääoman kertoimen avulla on mahdollista mitata yrityksen taloudellista vipuvaikutusta. Jakamalla loppusumma omalla pääomalla saadaan kerroin. Tämä arvo kerrottuna omaisuuden kiertokululla ja voittomarginaalilla johtaa oman pääoman tuottoon.

Esimerkiksi, jos yrityksen taseen loppusumma on 500 miljoonaa dollaria ja oma pääoma 250 miljoonaa dollaria, sen oman pääoman kerroin olisi 2,0. Tämä osoittaa, että puolet varoista rahoitettiin omalla pääomalla. Toisaalta, jos samalla yhtiöllä olisi oma pääoma 100 miljoonaa dollaria, kerroin nousisi 5,0:aan, mikä viittaa siihen, että tarvitaan tarkempaa analyysiä mahdollisen suuremman taloudellisen vipuvaikutuksen vuoksi.

Degree of Financial Leverage Index (DFL)

Analyytikot, jotka perustavat analyysinsä yritysten taloudelliseen käyttäytymiseen, turvautuvat usein Degree of Financial Leverage (DFL) -indeksiin. Tämä indeksi määritellään osakekohtaisen tuloksen (EPS) prosentuaalisen muutoksen ja tuloksen ennen korkoja ja veroja (EBIT) prosentuaalisen muutoksen välisellä suhteella tietyn ajanjakson aikana.

Financial Leverage Index = prosentuaalinen muutos EPS ÷ Prosentuaalinen muutos liikevoitossa

DFL:n tarkoituksena on mitata yrityksen osakekohtaisen tuloksen herkkyyttä liikevoiton vaihteluille. Tämän indeksin korkea arvo viittaa suurempaan taloudelliseen vipuvaikutukseen, mikä viittaa siihen, että yhtiön voitot voivat olla epävakaampia.

Kuluttajan velkasuhde

Yllä olevat mittarit keskittyvät yritysten velkaantumiseen, mutta kotitaloudet voivat myös käyttää vipuvaikutusta velkaa hankittaessa ja käyttää tulojaan korkomaksuihin. Kuluttajavelka lasketaan jakamalla kotitalouden kokonaisvelka sen käytettävissä olevilla tuloilla. Niillä perheillä, joilla on korkeampi kuluttajavipu, on suhteellisesti suurempi velka suhteessa tuloihinsa, ja ne luokittelevat itsensä erittäin velkaantuneiksi.

Kuluttajavelka = Kotitalouksien kokonaisvelka ÷ Käytettävissä olevat tulot

Kuluttajien korkea omavaraisuusaste voi rajoittaa uusien lainojen saamista, sillä lainanantajat asettavat usein rajoja velkaantumisasteelle rahoituksen, kuten asuntoluottojen, hakuprosessin aikana.

Taloudellisen vipuvaikutuksen plussat ja miinukset

hyödyt

• Parantaa tuloja ja avaa tilaa merkittäville voitoille.
• Vähentää markkinoille pääsyn esteitä ja antaa sijoittajille mahdollisuuden saada arvokkaampia sijoituksia.
• Se toimii liiketoimintastrategiana, jolla vastataan lyhyen aikavälin rahoitustarpeisiin, olipa kyse sitten laajennuksista tai yritysostoista.

haitat

• Se lisää riskiä, ​​lisää tappioiden ja lisääntyneen velan riskiä.
• Se on korkeampi kustannus verrattuna muihin rahoitusmenetelmiin.
• Sinulle aiheutuu ylimääräisiä kuluja, kuten marginaalimaksuja ja sopimuksiin liittyviä kustannuksia saavutetuista tuloksista riippumatta.
• Se vaatii suurempaa monimutkaisuutta sekä ajan ja resurssien omistautumista salkun tarpeisiin mukautumista.

Rahoitusvipu vs. marginaali

Marginaalioperaatiot ovat erityinen vipuvaikutus, joka sisältää olemassa olevien resurssien tai arvopapereiden käytön vakuudeksi ostovoiman lisäämiseksi rahoitusmarkkinoilla. Tämän menetelmän avulla sijoittaja voi lainata välittäjältä ennalta määrätyllä korolla ostaakseen arvopapereita, optioita tai futuurisopimuksia ja odottaa saavansa huomattavasti korkeampaa tuottoa.

Marginaalikaupalla sijoittaja voi kasvattaa ostovoimaansa marginaalitilillään olevaan kokonaisrajaan asti. Esimerkiksi 1.000 10.000 dollarin vakuusvaatimuksella 1 10 dollarin arvoisten joukkovelkakirjojen ostamiseen saavutetaan marginaali XNUMX:XNUMX tai kymmenen kertaa vipuvaikutus.

Käytännön esimerkki rahoitusvipuvaikutuksesta

Ajatellaanpa yrityksen tapausta, joka aloittaa sijoittajien 5 miljoonan dollarin pääomasijoituksella, joka on sen toimintaan käytettävissä oleva resurssi. Jos tämä yritys päättää ottaa velkarahoituksen käyttöön ja lisätä pääomaansa 20 miljoonaa dollaria, sillä on sitten yhteensä 25 miljoonaa dollaria investoitavaksi kaupallisiin toimintoihinsa, mikä laajentaa sen mahdollisuuksia osakkeenomistajille. Tämä johtaa kuitenkin korkeaan velkaantuneisuussuhteeseen, jonka riittävyys vaihtelee toimialan ja keskimääräisten markkinastandardien mukaan ja voidaan tulkita normaaliksi tai varoituksen syyksi.

Tällaiset vipuvaikutusstrategiat ovat yleisiä markkinoilla. Esimerkiksi Apple (AAPL) laski maaliskuussa 2022 liikkeeseen kolmannen vihreän joukkovelkakirjalainansa, yhteensä 4,7 miljardia dollaria.

Tämän velkarahoituksen myötä Apple sai mahdollisuuden laajentaa vähähiilisen tuotannon aloitteitaan ja kierrätysprojektejaan käyttämällä hiilivapaata alumiinia. Tämä vipuvaikutusstrategia osoittautuu tehokkaaksi, kun tuotot ylittävät joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskusta aiheutuvat velkakustannukset.

Johtopäätös

Rahoitusvipuvaikutus strategisena mekanismina on ratkaisevassa roolissa sekä sijoittajille että yrityksille, mikä mahdollistaa sijoitusten tuoton maksimoimisen ja toiminnan laajentamisen oman pääoman ulkopuolisilla resursseilla. On kuitenkin olennaista tunnustaa, että korkean tuoton mahdollisuuteen liittyy suhteellinen tappioriski, erityisesti markkinoiden epävakauden tai alituoton skenaarioissa.

Marginaalikauppa, erityinen esimerkki vipuvaikutuksesta, tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden lisätä merkittävästi ostovoimaansa, vaikka se vaatiikin varovaisuutta ja syvällistä ymmärrystä koroista ja niihin liittyvistä vakuusvaatimuksista. Käytännön esimerkit, kuten Applen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlasku, osoittavat puolestaan, kuinka yritykset voivat käyttää vipuvaikutusta kestävien ja innovatiivisten aloitteiden rahoittamiseen ja muuttaa velka mahdollisuuksiksi kasvulle ja kestävälle kehitykselle.

Yritysten tai henkilökohtaisten sijoitusten velkaantumisasteiden analysointi on välttämätön työkalu velan ja pääoman välisen tasapainon arvioinnissa, ja se tarjoaa näkemyksiä rahoitusvakaudesta ja siihen liittyvistä mahdollisista riskeistä. Siksi "hyväksi" pidetty rahoitusomaisuusaste ei riipu pelkästään absoluuttisista luvuista, vaan myös yrityksen erityisestä kontekstista, toimialasta ja nykyisestä taloudellisesta tilanteesta.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Mikä on ominaista esimerkille taloudellisesta vipuvaikutuksesta?

Vuokra-asunnon hankinta kuvaa hyvin taloudellista vipuvaikutusta. Sijoittaja, joka maksaa vain 20 % kokonaisarvosta ja rahoittaa loput 80 %, käyttää vipuvaikutusta. Vuokraamalla kiinteistön ja käyttämällä tuloja rahoituksen ja koron maksamiseen sijoittaja hyötyy vipuvaikutuksesta, omaisuuden hankinnasta ja passiivisista tuloista.

Miten taloudellinen vipu lasketaan?

Rahoitusomaisuutta voidaan arvioida käyttämällä erilaisia ​​velkaantumisasteita, jotka vertaavat yrityksen velkaantumista sen varoihin. Yleisimmät ovat velka/oma pääoma (koko velka/oma pääoma) ja velka-omaisuus (koko velka/varat yhteensä) -suhteet.

Mitä pidetään hyvänä rahoitusomaisuusasteena?

Yli 1 velka/oma pääoma -suhde ilmaisee velkarahoituksen suosimista oman pääoman sijaan. Vaikka ei välttämättä negatiivinen, riskiä lisäävät kiinteät velkasitoumukset. Yrityksen arvioiminen saman toimialan kollegoihisi tai omiin historiatietoihisi nähden auttaa määrittämään sen velkaantumisasteen riittävyyden.

Miksi taloudellinen vipuvaikutus on olennaista?

Taloudellinen vipuvaikutus on ratkaisevan tärkeä, koska se avaa ovia sijoittajille ja yrityksille lisätä ansaintapotentiaaliaan. Sijoittajille se on kuitenkin suuri riski, sillä tappiot voivat kasvaa kriisiaikoina. Yrityksille vipuvaikutus tuo velkaa, joka voi olla haastavaa talouden taantuman aikana.